torstai 13. joulukuuta 2012

Joulupuuhia

Tinttidinttidii eilen meni tokat pikkujoulut jo tälle talvelle! Harmonikkakerhon pikkujoulut vietettiin Koriston aitoilla ja tekaisin sinne pikkaisen sapuskaa, mm herkkuani waldorfinsalaattia ja kinuskikarpalojäädykettä. Ohessa herkkujen ohjeet myöhempänä :) Kinkunkin paistoin ja lisäksi kumosin tarjolle rosollia, joulukaloja ja vaikka mitä! Luin äsken ystäväni blogia ja hän ei tänä jouluna saa jouluherkkuja, harmittaa oikein hänen puolestaan kun täällä ollaan ekat jo mässytelty hyvällä ruokahalulla... Me meinattiin viettää kotijoulu ihkaensimmäistä kertaa ja laittaa oma talo joulukuntoon kuusineen ja joulupöytineen, oikein jännittää mitähän siitä meinaa tulla! Ajattelin laittaa kaiken alusta-asti itse, suutarinlohia unohtamatta. Niistä täytyy vielä kysellä äitiltä että miten ne onnistuisivat yhtä hyvin kuin hänen tekemänsä. Tai sitten viedä silakat ja purkit äitille ja toivoa että ne taikoontuisivat täyteen itsestään! Silakatkin saan firman yhdeltä yhteistyökumppanifirman ihanalta mieheltä kaunista kiitosta vastaan. Kivaa olla töissä kalapaikassa! Ai niin jos muuten joku tarvii joulukaloja niin soitelkaa  ja viesteilkää, ollaan vielä ensi viikolla arkena auki ma-pe 8-15. Torstaina ajattelin livahtaa töistä tuntia aikaisemmin hakemaan onnittelut valmistumisesta VPK-talolta, sillä KYLLÄ, SE on totta! Minä valmistun vihdoinkin ihan oikeaksi iktyonomiksi! En ole enää ikuisuusopiskelija! Katsoin tänään Winhaan ja siellä on kaikki suoritukset ja tutkintotodistushakemus on hyväksytysti jätetty pitkän uusavuttomuuden ja saamattomuuden jälkeen opintotoimistoon. Halleluja sähköpostille. Henkan faija vielä lupasi tarjota illallisen silloin Pinellassa, hiukan tekisi mieli mennä. Mutta nyt ne ihanat jouluherkkureseptit:

***
Waldorfin salaatti Ellan tapaan
***
1osa vihreää omenaa raasteena
2 osaa sellerisalaattisäilykettä suikaleena
0,1 osaa majoneesia
0,1 osaa turkkilaista jogourttia
sopivasti hasselpähkinärouhetta
pikkaisen suolaa
rouhittua mustapippuria
***
Valuta sellerisalaatista nesteet pois, raasta omena ja sekoita kaikki ainekset yhteen.
***
Esimerkki suhteista: 0,5kg omenaa, 1 kg sellerisäilykettä, noin desi majoa ja turkkilaista jogourttia, pari ruokalusikkaa hasselpähkinää, puoli teelusikkaa mustapippuria ja ripaus suolaa. Ei niin nuukaa miten paljon kutakin raaka-ainetta on, mutta koostumuksen pitäisi olla italiansalaattimainen. :)




***
Kinuski-karpalo parfait / jäädyke
***
2 kananmunaa
2dl sokeria
2 dl kuohu- tai vispikermaa
1 tl vaniljasokeria
karpaloita reilu desi + toinen desi koristeluun
2 dl kinuskikastiketta
***
Vatkaa kananmunat ja sokerit vaahdoksi, toisessa kulhossa vatkaa kerma vaahdoksi. Yhdistä sitten vaahdot ja karpalot. Jäädytä yön yli pakastimessa kuivakakkuvuoassa. Kumoa tarjolle, kaada päälle kinuskikastike ja loput karpalot. Nam nam!
***

Nämä eivät voi epäonnistua!

maanantai 12. marraskuuta 2012

Isänpäivän jälkimainingit

Isänpäivä oli ja meni :) Oma iskäkin kävi meillä syömässä eilen illalla ja ruoan päälle pelailimme hieman tietopeliä, jossa voitin tietysti. Illan menu alkoi katkarapukoktailsalaatilla, jonka jälkee tarjolle ilmestyi konjakkimarinoitua kananrintafilettä sinihomejuustokastikkeellä lohkoperunoitten kera ja jälkkäriksi sävelsin omasta päästä kinuski-puolukkaparfaitin. Nams nams. Illan viininä oli Chileläistä luomuvalkkaria, jonka nimeä en enää muista mutta rieslingiä oli ja hyvää sellaista. Illan päätteeksi kolistelimme vielä yläkertaan naputtelemaan lattiaan vähän vinyylikorkkia viinilasillisen kera. Ei hullumpi isänpäivä! Aamulla valokuvaus ala kännykamera iski kärpäsen pureman lailla ja pätkäsin muutaman otoksen meiltä kotoota:
Keittiö alkaa olemaan lähes valmis.
Kierrätysmateriaaleja on käytetty mahdollisimman paljon.
Hella on vanha, liesituuletin ostettu uutena verkkokaupasta.

Tiskipöytä löytyi TORI.FI:stä, kaapinovet Iskun poistomyynnistä. Hana on ystäviemme vanhasta keittiöstä poistona saatu heidän keittiöremppansa yhteydessä. Vetimet Ikeasta, valkosaarnilaminaatti Starkilta. Hyllyn ryngot, jää + pakastinkaapit ja pöytätasot ostimme Porista puretusta keittiöstä ja kasasimme tarpeelliset osat yhteen. Tiskikone on vanhasta kämpästämme siirretty ja sille on tehty oma kolo tiskialtaan alle.

Näkymä eteisestä keittiön perälle. Joulutähtikin on päätynyt ikkunaan.

Vessassa on kiva säilyttää suosikki hiuskoristettani :)

Islanninmatka muisto printattuna kehykseen.

Kahden vuoden kukkimattomuuden jälkeen tämä Ikean kaunokainen on herännyt taas eloon ja on jo varmaan kuukauden jaksanut kukkia.

Isänpäiväruusut

Kalapannualunen koukussaan keittiön seinällä. Tämän löysin saaristolaismarkkinoilta jotain vuosi sitten. Ihan paras!

perjantai 9. marraskuuta 2012

Kissua katsomaan

Edellisessä postauksessa olinkin laittanut muutamia kuvia työpaikkamme kissoista, jotka eivät siis ole kenenkään omia vaan niin sanottuja "kulkukissoja" tai "villikissoja". Täällä tuulissuolla niitä riittää. Nyt kuitenkin työkaverini loukutti kisut kiinni ja vei ne Leyserille. Kolme pentua ja emo vain jäivät kateisiin, epäilemme että ovat varmaan kuolleet ensimmäisiin pakkasiin tai kettu vienyt kun ei ole näkynyt. Liuta muita kuitenkin saatiin kiinni ja nyt ne ovat eläinsuojeluvalvojan hellässä huomassa ja saavat kaikki uudet kodit jossain vaiheessa. Harmaa kissa oli kuin olikin paksuna ja sitä pidetään erikoishellässä huomassa. Se saa synnyttää pennut eläinsuojaan ja sitten kaikki pennut hoidetaan asiallisesti uusiin koteihin. :) Lisäksi vielä Ronni-kissun lisäksi sinne joutui kaksi aikuista kissaa ja oranssi pentu. Kaikista tulee kuulemma oikein hyviä kotikissoja, osoittavat jo nyt parinviikon karanteenin jälkeen sosiaalisia piirteitä.
Menen tänään katsomaan Ronnia ja muita kisuja eläinhoitolaan. Voibi olla, että jos työpaikan pojat ei hae Ronnia pois sieltä niin minä haen ja siitä tulee meille kotikisu. Tämä siis vain jos pojat ei hae sitä pois. Hakumaksu on jotain 130€ ja se sisältää madotukset, 2xrokotus, hoitomaksun (karantenni, ruoat, hoito) ja pallien poistamisen. Minusta ei ole ollenkaan paha hinta. Nyt jo toivon että pojat ei hae sitä pois! :) Nyt olisi tilaakin paljon... Kissalle meinaan pitää luvata sisäkoti, asianmukainen hoito ja huolenpito, eivätkä ne anna sitä savustamon ulkokissaksi ilman, että ketään todella omistaisi ja ottaisi vastuuta kissasta. Nyt pitää vain keskustella poikien kanssa vielä asiasta mitä tehdään. Meinaan itse en aio sitä sieltä hakea pois ja jättää savustamolle oman onnensa nojaan, kuten sen elämä on tähän asti ollut. Ei kissa pelkällä silakalla elä, vai mitä?
Ronni -kuva lokakuulta

Muutoin viikkoon on kuulunut yläkerrassa Sonja olkkarin remppaamista. Laitettiin laminaattia hänen makuusoppeen, maalattiin olkkarin lattia ja Henkka listotti vielä hiukan. Töissä on normaalin kiireistä, niinkuin aina. Kala tekee kauppansa ihan ok. Mulla on vaan pieni munkkiongelma töissä. Pomo tuo joka päivä herkkupullia, munkkeja ja viinereitä töihin. Paino on noussut huimasti syksyn aikana ja nyt sille tulee STOPPI! En aio syödä enää noita sokerirasvapommeja! :) Ratsastus on nyt kurjasti jäänyt muitten kiireitten jalkoihin ,en vain ole millään ehtinyt kotonaolon lisäksi tallille. Ehkä keväämmällä taas.

Ihana ilma ulkona! :D

perjantai 2. marraskuuta 2012

Kohta jouluun

Taas on vierähtänyt niin kiireinen syksy. Siihen on kuulunut työtä työtä ja työtä. + Pänun matka harmonikkafestareille. Suurin osa syksyä on vain hujahtanut töissä ja nyt onkin jo kohta joulun aika. Ollaan rempattu taloa (enemmän kesällä) ja vieläkään ei sisäremppa ole valmis. Listoja puuttuu ja polttopuut mätänevät pihalla. lähes joka päivä saan ystävällisen muistutuksen että josko jaksaisin kantaa ne sisälle. :) Lauantaina on tiedossa Turun harmonikkakerhon ohjelma- ja tanssi-iltamat, jossa soittelemme vähän viihdemusiikkia. Tervetuloa kaikki!

Työpaikka lounas -kuumaa red jam- loimulohta :)

Ronni -kissu

Pargas -lokakuun alku

Pargas -lokakuun alku

Mörskykös se siinä???

Sienimies

Takka vuosimallia syys 2012

Emil ja partiohauskaa flowparkin tyyliin 

Eteisen lattia sai raidoituksen vinyylikorkista

ja olkkarin seinä karvoituksen pessuntaljasta.

Veineilykaverukset loka2012

Märkä Dorkkis

Pakinainen syys2012

Työpaikan kissat

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Venäjän kalamarkkinoilla keväämmällä

Huhtikuussa piipahdin työni lomassa Pietarissa kalamarkkinoita vilkuilemassa vähän vientimielellä. Oli sitten upea kaupunki, mutta arvot eivät aivan vastaa tätä heidän länsinaapurinsa maailmaa. Se missä meillä arvostetaan tuoreutta, on siellä tuote sen parempi, mitä kauemmin sen saa säilymään. Sama kylmäsavulohi, jolle me annamme säilyvyysaikaa 14 vuorokautta tai vähemmän, saa siellä viimeisen myyntipäivänsä 90 päivän päästä valmistuksesta. Söisitkö?? Yök! Hiukan epäilyttää mutta kai siihen listeriaankin tottuu elimistö. Suolaprosentit tosin olivat pikkaisen korkeammat, mutta ei kai se silti tuoreena graavatusta kalasta superkalaa tee. Mielenkiintoista, kun kuulemma kaikki "laboratoriotestit" osoittavat kalan olevan vielä syömäkelpoista. Ainakin paperilla. Kaviaaria ja kaviaarinomaisia tuotteita oli sadoittain, samoin kuin purkitettuja herkkuja. Näistä mukaani kotiin tarttui ainakin purkitettua turskanmaksaa, säilöttyjä pikkumustekaloja ja kilohailia öljyssä. Kaikki olivat oikein maukkaita, paitsi mustekalat, jotka lilluivat vedessä ilman mausteita. Olivat kyllä varsin näyttävän näköisiä.
Tuorekalatiskillä lajivalikoima oli enemmän tuolta vieläkin idemmästä/kaakosta, lajeja kun en tunnistanut millään sillä eihän niitä meillä kasva. Pieniä haitakin taisi olla joukossa muutama. Jäitetyt kalat olivat edustavasti tiskissä paikallisessa marketissa esillä, mutta sitten hyllyyn pakatut tuoretuotteet. Mmh, tuoreita eivät olleet taaskaan nähneetkään. Marketissa oli jopa kymmenen metrin jono norsseja kahmimaan, ne olivat tarjouksessa (n.7€kg) kokonaisena. Tuoksusta tunnisti vaikka silmät kiinni :).
Pakastealtaasta sai ottaa irtotuotteita mielensä mukaan kilohinnalla ja muutoinkin se puoli oli todella hyvin hoidettu. Samoin vakuumituotteet, jotka olivat saaneet lähes supertuotteen leiman ja säilyvyyden ja niitä olikin joka lähtöön. Pomoni uskalsi ostaa vakuumiinpakattua kylmäsavupallasta, joka kuulemma oli maukasta mutta liian suolaista.
Ruokamessuilla olevan kalatehtaan edustajan mukaan Venäjältä löytyy kaikkea jo ja tehtaat ovat kymmeniä kertoja suurempia kuin meillä pikkuinen savustamo on. Silti siellä olisi markkinarakoa varmastikin, jos vain tuote on hyvä. Nyt vain venäläisten arvomaailmaa muuttamaan että arvostaisivat tuoreutta ja vähäsuolaisuutta. Se onkin sitten vaikeampi juttu! :)

























 Eksyimme myös juolumessuille!!! HUHTIKUUSSA JOULUMESSUT!!!

 Parasta ruokaa tarjosi Venäläinen pieni kotikeittiöravintola. Ei vain ollut harmainta hajua mitä suuhun laitoin mutta se oli ihan mahdottoman hyvää!


 Nevan rannalla. Ja turistikojussa myytiin täytettyä oravaa. Kaunis.