Kevät saisi tulla jo

Hepsistä keikkaa on taas kevät edennyt viikoissa jo pitkälle! Täällä on lunta vielä maassa mutta tulppaanit koittaa väkisin puskea talonjuuresta ulos maasta. Niin ne on varmaan aina tehneet, ei mitään hajua kuka ne on aikanaan alunperin istuttanut. Kasvi-viherpiha-istuttajanunelma-kuvastotkin on jo ropsahdelleet postilaatikosta ja nyt himottaisi istuttaa oma omenapuukin. Ja herukkapensas. Ja karviainen, kirsikka, pensasmustikka ja vadelmapuskat. Oli aika hauska omppupuuidea siinä lehdessä, nimittäin kolmen lajikkeen himmattukasvuinen puu, joka sopisi pieneenkin tilaan. Ideana on siis että samassa puussa on omenoita sekä kesälle että syksylle, eri oksien tuottamana koko kesän. Maksoin nelisenkymppiä sellainen taimi. Tekisipä mieli kokeilla mutta pelottaa että ystäväni yksisilmäinen rusakko "Herra Paisti", söisi sen nälissään heti syksyllä kun se olisi mukavasti juurtunut aloilleen. Tarkkailin Paistia ikkunasta yksi päivä sen ollessa aivan takapihallamme ja olkkarin ikkunan alla eikä ressulla tainnut olla kuin yksi simmu. Silti yhdelläkin silmällä näköjään pärjää kun on hoksotinta hyppiä lintulautaa vasten ja varastaa tsirppojen talvimuonat. Täällä kaupungissakin on varsin villiä elämää noitten elukoitten osalta. Fasaanit, (nekin alias Herrat ja Rouvat Paistit) juoksentelevat pitkin pihaa ja aiheuttavat sydäreitä maastoutuessaan pihatuijaan heti ulko-oven eteen ja poistuessaan kalkattaen paikalta kun oven avaa.
Nyt on ollut tämän vuoden trendinä mulla neulominen. Sukkaa on pukannut urakalla ja ostin Helsingin Akateemisesta oikein sukkakirjasenkin (Sock Art), missä on aika hauskoja kuvioita. Tein sieltä soveltaen jo yhdet sukat, mitkä lahjoitin avokin äitille. Lisäksi on puikkojen alle muotoutunut parit perinteiset pitsineulesukat, yhdet palmikkosukat ja kaverille punainen Jacques Cousteau -pipo. Eli sukat per viikkovauhtia. Ai niin ja vielä yksi postitettava pikkusetti, vain kun saisi sen postitettua joskus, mutta sillä ei ole aivan vielä kiire :D Uusia tekniikoita on tullut opittua jo muutama, siitä ei saa kuin lisäinnostusta! Eihän sitä kahta samanlaista sukkaparia jaksa tehdä.
Kävin eilen lenkillä! Huu! Kevään eka hölkkälenkki. Tai no, juoksin ehkä jotain kolmasosan matkasta kun ei kunto riittänyt :/ Mutta siinä tavoitetta loppukevääksi saada kunto pikkasen ylöspäin että jaksaisi jolkotella prismalle kauppaan ja polkaista joka toinen viikko fillarilla töihin. Työmatkaa kun ei ole kun alle kymppi niin nopsaan se menee fillarilla. :) Näkis vaan! Hah!

 Pipon ohjeen pöllin toisesta blogista :) 

Sukkataidetta

Perinteinen pitsivillasukkakin on kohta valmis. 

Palmikkosukat ja lastenmallit pitsiksistä odottaa siirtoa uusiin jalkoihin,

Miten niin sukua keskenään? 

Kaarlo-kisu ottaa rennosti lempipaikallaan ikkunalaudalla

Kevätistutuksissa hunajamelonia ja kirsikkatomaatintaimia. Melonin siemenet itivät kauniisti kuivaamisen jälkeen. 

Dorkkisporkkis ja pubu

Bauhausin minitarjousorkkis kukkii jo toista kuukautta! IHME!